AriMartti Elämä, maailmankaikkeus ja kaikki

Perustulomallini

  • Kuva 1: Perustulomallini rakenne
    Kuva 1: Perustulomallini rakenne
  • Kuva 2: Perustulomallini asumisen osuus asuntokohtaisesti vs. nykymalli yleisen asumistuen laskukaavalla
    Kuva 2: Perustulomallini asumisen osuus asuntokohtaisesti vs. nykymalli yleisen asumistuen laskukaavalla
  • Kuva 3: Kokonaisansioiden jakauma työ- ja virkasuhteissa vuonna 2017 [1](Kuva: Tilastokeskus)
    Kuva 3: Kokonaisansioiden jakauma työ- ja virkasuhteissa vuonna 2017 [1](Kuva: Tilastokeskus)
  • Kuva 4: Yksityisten henkilöiden tulot ja verot vuonna 2017 [2](Kuva: Ari-Martti Hopiavuori CC BY 4.0)
    Kuva 4: Yksityisten henkilöiden tulot ja verot vuonna 2017 [2](Kuva: Ari-Martti Hopiavuori CC BY 4.0)
  • Kuva 5: Yksityisten henkilöiden tulot ja verot vuonna 2017 [2](Taulukko: Tilastokeskus)
    Kuva 5: Yksityisten henkilöiden tulot ja verot vuonna 2017 [2](Taulukko: Tilastokeskus)
  • Kuva 6: Kelan maksaman perustoimeentulotuen laskennallinen kohdentuminen eri menoihin 2017 [7](Kuva: Kela)
    Kuva 6: Kelan maksaman perustoimeentulotuen laskennallinen kohdentuminen eri menoihin 2017 [7](Kuva: Kela)
  • Kuva 7: Toimeentulotuen peruosien määrät 1.1.2017 lähtien [7](Kuva: Kela)
    Kuva 7: Toimeentulotuen peruosien määrät 1.1.2017 lähtien [7](Kuva: Kela)
  • Kuva 8: Yleisen asumistuen laskentakaava vuonna 2017[7](Kuva: Kela)
    Kuva 8: Yleisen asumistuen laskentakaava vuonna 2017[7](Kuva: Kela)
  • Kuva 9: Kuluttajahintaindeksin eri osa-alueiden painoarvo vuosina 2005, 2010 ja 2019 [9](Kuva: Tilastokeskus)
    Kuva 9: Kuluttajahintaindeksin eri osa-alueiden painoarvo vuosina 2005, 2010 ja 2019 [9](Kuva: Tilastokeskus)
  • Perustoimeentulotuen saajat maakunnittain[7] (Kuva: Kela)
    Perustoimeentulotuen saajat maakunnittain[7] (Kuva: Kela)

Olen useassa yhteydessä kuvannut perustulomallini (kuva 1), jonka kustannusneutraalin rahoituspohjan  matemaattinen perustelu on ainakin itselleni erittäin selkeä. Koko perustulo saadaan katettua tuloverotuksella.

Mallissani perustulon komponentit perustuvat YK:n ihmisoikeuksien yleismaalimalliseen julistukseen:

25. artikla. 

Jokaisella on oikeus elintasoon, joka on riittävä turvaamaan hänen ja hänen perheensä terveyden ja hyvinvoinnin ravinnon, vaatetuksen, asunnon, lääkintähuollon ja välttämättömän yhteiskunnallisen huollon osalta. Jokaisella on myös oikeus turvaan työttömyyden, sairauden, tapaturman, leskeyden tai vanhuuden sekä muun hänen tahdostaan riippumatta tapahtuneen toimeentulon menetyksen varalta.
Äideillä ja lapsilla on oikeus erityiseen huoltoon ja apuun. Kaikkien lasten, riippumatta siitä, ovatko he syntyneet avioliitossa tai sen ulkopuolella, tulee nauttia samaa yhteiskunnan suojaa. 


Tämän päivän Suomessa näihin tarpeisiin vastaa käytännössä määritelmällisesti perustoimeentulotuki ja asumistuki yhdessä. Siksi laskin eri tavoin luokiteltujen itsenäisesti asuvien toimeentulotuen saajien perusosien määristä keskiarvon ja pyöristin saamani luvun, 442,03 euroa ylöspäin 450 euroon.

Toisaalta asumistuki on tällä hetkellä määritelty niin, että asunnon seinillä on itsenäinen arvo, jota asuntoon muuttavat aikuiset hieman lisäävät. Lasten painoarvo asumistuen nykyisessä laskentatavassa on erittäin korostunut. Kuitenkin pyöritellessäni nykyisen asumistuen laskukaavaa monella erilaisella kokoonpanolla totesin, että jos lasken asunnon seinille arvoa 450 euroa ja kullekin kyseisessä asunnossa asuvalle lisätilan tarpeen vuoksi 200 euroa iästä tai perhesuhteista riippumatta, pääsen aika lähelle nykymallin mukaista hyväksyttävien asumismenojen kaavaa ja kuitenkin asettamatta rajoitteita erilaisille perhemuodoille.

Käytännössä tuo asunnon seiniin kohdistuva 450 euron osuus jaetaan perustulossa tasan kyseisessä osoitteessa väestörekisterin mukaan asuvien kesken. Näin ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa osoitettu oikeus asuntoon ei ole riippuvainen asumismuodosta ja omistusasunnossa asuvat eivät jää eriarvoiseen tilanteeseen vuokralla asujiin verrattuna esimerkiksi terveyden pettäessä.

Alaikäisen lapsen perustulon osuus jaetaan huoltajien kesken tasan, jos ei muuta ole sovittu. Siinä tapauksessa, että huoltajat asuvat eri osoitteissa, lapsen perustulo jaetaan tapaamispäivien suhteessa huoltajien kesken.

Toisen momentin huomautus äidin ja lapsen erityisasemasta ei mielestäni liity perustuloon, vaan muihin yhteiskunnan tarjoamiin tukipalveluihin.

Tällä tavoin laskien perustulon määrä aikuiselle ihmiselle olisi 1100 euroa kuukaudessa ja lapselle iästä riippuen 450 euroa tai 500 euroa kuukaudessa. Tästä 1100 euron perustulosta on 450 euroa kohdistunut "asunnon seiniin" ja jaetaan tasan kaikille samassa osoitteessa väestörekisterin mukaan jakaneille. Tämä tulo on vastikkeetonta ja verotonta, mutta käytännössä peustulo maksetaan pois osana tuloveroja, johon pääsemme tämän TL;DR -osuuteni jälkeen.

Mallini saadaan katettua täysin valtion ansiotuloverotuksella, kuten tulen seuraavassa osoittamaan.

Työ- ja virkasuhteessa olevat ihmiset (kuva 3) eivät kuvaa kaikkia veronmaksajia

Seuraavassa kuvassa on pylväskuvaaja, joka kuvastaa verokertymän jakaumaa tuloluokittain. Data kuvaajaan on löytynyt Tilastokeskuksen Palkkarakenne -verkkojulkaisusta [1].

Verottajakin tilastoi kansalaisten tuloja ja verovähennyksiä

Löysin verottajan sivuilta tarkat luvut vuodelle 2017[5], jotka sisältävät veronmaksajien tarkan lukumäärän, valtioveronalaiset tulot jaoteltuna ansio- ja pääomaverotuloihin sekä lukuja verovähennysten tai verovapaiden tulojen kokonaismääristä.

Mielenkiintoinen tieto on esimerkiksi se, että yrittäjävähennyksiä on myönnetty vuonna 2017 yhteensä 290 miljoonan euron arvosta henkilöverotuksessa 344 000 asiakkaalle.

Työmatkakuluja on vähennetty 1,5 miljardia euroa ja ensiasunnon asuntolainojen korkomenoja 410 miljoonaa euroa. Kotitalousvähennystä myönnettiin 426 000 asiakkaalle reilun 444 miljoonan euron edestä.

Veronpalautuksia oli maksettu 2,9 miljardia euroa ja jäännösveroja määrättiin 1,2 miljardin euron edestä. Nämä luvut pitää suhteutta henkilöasiakkaiden koko tuloverokertymään, joka oli verovuodelta 2017 yhteensä 30,1 miljardia euroa. Kunnallisveroa määrättiin maksettavaksi 18,5 miljardia euroa, joka sisältyy edellä mainittuun summaan. 

Käytän tulevissa laskelmissani verottajan antamia lukuja, mutta tämän artikkelini kuvat on tehty käyttäen tilastokeskuksen tarjoamaa dataa, jossa kerrotaan mm. kotitalouksien lukumäärä ja niiden keskimääräinen nettotulo, josta voidaan laskea kotitalouksien kaikkien tulojen nettomäärä.

Käytännössä, kun kerätyt tuloverot lisätään näiden Tilastokeskuksen tulonjakotilaston lukujen päälle, löydetään kotitalouksien todelliset, yhteenlasketut tulot.

Sosiaaliturvan kustannukset

Verohallinto tilastoi erikseen myös tietoja henkilöasiakkaiden tuloista, luontoiseduista ja kustannusten korvauksista[6]. Tarkasteluvuotena on edelleen verovuosi 2017.

Ennakonpidätyksen alaisten ansiotulojen summa oli yhteensä 123,6 miljardia euroa.

Palkkatulojen osuus ennakonpidätyksen alaisista ansiotuloista oli 69,3 prosenttia, eläketulojen 24,9 prosenttia, työttömyyskorvausten 3,6 prosenttia ja muiden sosiaalietuuksien 2,2 prosenttia. Euroiksi muutettuna luvut ovat:

Palkkatulot: 85,7 miljardia euroa
Eläketulot: 30,8 miljardia euroa
Työttömyyskorvaukset: 4,4 miljardia euroa
Muut sosiaalietuudet: 2,7 miljardia euroa
Työttömyyskorvauksia ovat ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha, peruspäiväraha ja työmarkkinatuki. Veronalaisia sosiaalietuuksia ovat muun muassa vanhempainpäiväraha, opintoraha ja lapsen kotihoidon tuki. Vanhempainpäiväraha ja lapsen kotihoidon tuki kattavat noin 60 prosenttia veronalaisista sosiaalietuuksista.

Verohallinto ei saa tietoa verovapaista sosiaalietuuksista, kuten toimeentulotuesta, asumistuesta ja lapsilisistä.

Verovapaat sosiaalietuudet

Kansaneläkelaitos (Kela) tilastoi edellä mainittuja verovapaita etuuksia Tilastollisessa vuosikirjassaan[7], josta poimin tähän artikkeliin kuvaajan maksetun perustoimeentulotuen (774 miljoonaa euroa) laskennallisesta kohdentumisesta eri menoihin. Perusosaan sisältyviin menoihin tästä kokonaiskulusta on sisältynyt vain 276,9 miljoonaa euroa, vähemmän kuin asumiseen liittyviin menoihin (kuva 6).

Toimeentulotuen perusosan määrät vuonna 2017 löytyvät Sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta (kuva 7)[8].

Kelan maksamia asumistukia ovat yleinen asumistuki, eläkkeensaajan asumistuki, opintotuen asumislisä ja sotilasavustuksen asumisavustus ja niitä on maksettu tilaston mukaan vuonna 2017 seuraavasti:

Yleinen asumistuki: 1260,8 miljoonaa euroa
Eläkkeensaajan asumistuki: 581 miljoonaa euroa
Opintotuen asumislisä: 145,6 miljoonaa euroa
Sotilasavustuksen asumisavustus: 15,5 miljoonaa euroa
Yleisen asumistuen laskukaava (kuva 8) kertoo, että omavastuuta laskettaessa käytetty viiteasumismeno laskettiin vuonna 2017 laskukaavalla 597 euroa + 99 euroa jokaisesta talouden aikuisesta ja 221 euroa jokaisesta talouden lapsesta. Näin laskien yhden aikuisen talouden hyväksyttävä asumismeno on ollut 696 euroa ja kahden aikuisen sekä kahden lapsen taloudessa 1237 euroa. Tämä summa on vähennetty ruokakunnan yhteenlasketuista tuloista ja todettu, että perusomavastuu hyväksyttävistä asumismenoista on 40% tästä, yhden aikuisen tapauksessa siis 278,40 euroa ja kahden aikuisen sekä kahden lapsen ruokakunnassa 494,80 euroa.

Käytännössä jokaisesta käteen jäävästä lisäeurosta lähtee asumistuen uudelleentarkastuksessa 40 senttiä pois, mikä on aika raju tuloleikkuri, jota ei veroksi tai veroluonteiseksi maksuksi määritellä. Kuitenkin se omalta osaltaan vähentää yleisen asumistuen kustannuksia valtiota.

Tämän jälkeen peliin on astunut epämääräinen määritelmä itse asumistuen suuruudesta: "80% kohtuullisista, perusomavastuun ylittävistä asumiskustannuksista", joka on tarjonnut viranhaltijoille mielivaltaisen mahdollisuuden pakottaa ihmisiä muuttamaan kodeistaan, mikäli ovat nähneet asumiskustannukset kohtuuttomiksi omasta subjektiivisesta näkökulmastaan.

Käytännössä edellä avaamani, asumistuen laskukaavaan piilotetut luvut ovat määrittäneet vuokramarkkinoiden hintatason lähes täsmälleen ja aina kansaneläkeindeksin pisteluvun päivittyessä tämän kaavan sisäänrakennetut luvutkin päivittyvät ja käytännössä asumistuen maksimimäärät nousevat vuosittain. Kansaneläkeindeksi on sidottu kuluttajahintaindeksiin[9], jonka arvoon suurimpana yksittäisenä komponenttina vaikuttavat asumisen kustannukset (kuva 9). Luulen ettei tämän yhtälön vaikutusta vuokrankorotusautomaattiin tarvitse tämän enempää avata.

Käytän laskelmissani näitä edellä mainitsemiani tietoja määritellessäni ihmisen perusturvan oikeudenmukaista suuruutta. 

Perustulo ja tuloverotus

Matemaattinen perustelu perustulomallilleni perustuu tuloveroja maksavaan väestönosaan, joiden yhteenlaskettu tuloverokertymä on ollut noin 30 miljardia euroa yhteensä hieman yli 139 miljardin euron tuloista. Aion jatkossa käyttää suuntaa antavina arvioina laskelmilleni lukuja:

  • Suomen väkiluku: 5 513 000 ihmistä [4]
  • Alle 18-vuotiaita: 1 046 336 ihmistä [4], joista
  • 2052 asuu itsenäisesti ja loput jossain muualla
  • Alle 10-vuotiaita heistä on 588 574 lasta)
  • Veronmaksajien lukumäärä: 4 813 854 ihmistä [6]

Tulot

  • Kotitalouksien nettotulot yhteensä: 123 430 730 300 euroa [4]
  • Valtionveronalaiset tulot: 139 646 249 691 euroa [5]
  • Henkilöverotuksessa kerätyt verot ja veroluonteiset maksut: 30 070 148 659 [5] 
  • Verovapaat pääomatulot: 2,2 miljardia euroa [5]
  • Kotitalouksien bruttotulot yhteensä (nettotulot + kerätyt verot ja veroluonteiset maksut): 153 500 878 959 euroa

Olen sitä mieltä, että ihmisten sosiaaliturvan taso pitää suhteuttaa kaikkiin veronalaisiin ansioihin, koska sosiaaliturvalla kompensoidaan ihmisten erilaisia mahdollisuuksia elättää itseään. Kun budjetissa on tulopuolella valtion tuloverokertymä ja menopuolella perustulo, kokonaisuus on kansanedustajillekin helppo hahmottaa.

Menot

Mallissani perustulo on verovapaa ja vastikkeeton tulo, joka maksetaan jokaiselle täysi-ikäiselle tai itsenäisesti asuvalle alaikäiselle Suomen sosiaaliturvaan oikeutetulle ihmiselle. Sen kustannukset verotetaan täysimääräisesti pois ansiotuloverotuksessa ja siten mallini on kustannusneutraali, olettaen ettei ansiotuloveroilla tällä hetkellä kustanneta juurikaan muuta kuin sosiaaliturvaa. Verokertymä verovuonna 2017 oli 30,1 miljardia euroa ja sosiaaliturvan kustannukset olivat: 

  • Asumisen tuet: 2 003 000 000 euroa
  • Perustoimeentulotuki: 722 100 000 euroa, josta
    • asumisen menoihin: 346 300 000 euroa ja
    • perustoimeentulotukeen sisältyviin menoihin: 276 900 0000 euroa

Käytännössä perusturvan kattamiseen käytettiin vuonna 2017 vain murto-osa kerätyistä tuloveroista. Edellä olevista luvista on kuitenkin mainittava, että perustoimeentulotuesta katettiin asumisen kustannuksia vuonna 2017 enemmän kuin perustoimeentulotukeen lakisääteisesti sisältyviä menoja.

Perustulomalliini sisältyvissä laskelmissa Suomen jokaiselle 2 713 300 kotitaloudelle maksettava perustulo maksaa yhteensä  27 883 332 000 euroa vuodessa, josta yksittäisiin talouksiin kohdistuu 14 651 820 000 euroa ja talouksissa asuville ihmisille 13 231 512 000 euroa.

Henkilökohtaiseen perusturvaan kohdistuu kaikki Suomen 5 513 130 000 ihmistä huomioiden yhteensä   26 186 523 000 euroa. ja näin koko perustulomallini kulupuolella on 67 301 369 400 euroa

Perustulomallini rahoitus

Kun lasketaan yksinkertainen prosenttilasku: ( 100 * 67 301 369 400 euroa / 153 500 878 959 ) saadaan lopputulokseksi noin 43,84 %, jonka olen yksinkertaisuuden vuoksi pyöristänyt ylöspäin tasan 44% tuloveroksi. Mallini on itse asiassa 239 017 341 euroa plussan puolella, koska sadoista miljardeista puhuttaessa 1,6 promillea on merkittävä summa rahaa.

Tulen päivittämään tätä artikkelia vielä muutamalla kuvaajalla, joilla on helpompi hahmottaa rahoituspohjaa, jossa 56% osuus kansasta maksaa 44% kansanosan saaman perustulon omissa tuloveroissaan. Kuvaajasta on myös helppo hahmottaa mallini kustannus kaikkiin eri tilastoituihin tuloluokkiin.

Esimerkkejä perustulon saajista ja maksetuista veroista

Kun lasketaan, mikä on se tulo, josta maksettu 44% tulovero on täsmälleen perustulon suuruinen, löytyy luku 2500 €, jonka tienaamalla kuukaudessa maksaa tuloveroa täsmälleen perustulon verran. Kuvasta 3 voi nähdä, että noin 44% kansasta on nykyisellä tulonjaolla juuri tämän tulotason alapuolella ja 56% sen yläpuolella. Käytännössä kaikki tätä vähemmän ansaitsevat saavat perustulona veronpalautusta joka kuukausi, kun eivät palkoissaan maksa veroa yhtä paljon kuin ovat kuun ensimmäisenä päivänä perustuloa saaneet.

Tikkurilan torilla lauantaina laskimme erään ohikulkijan kanssa, että 5000 euron bruttotuloista, kaikki pääoma- ja ansiotulot huomioiden, maksettaisiin veroa 2200 euroa ja kun otetaan perustulo huomioon, käteen niistä jää 3900 euroa ja tosiasialliseksi tuloveroprosentiksi muodostuu 44% sijaan noin 36,07%, joka on itse asiassa vähemmän, kuin hän nykyisin maksaa veroa.

Toisena esimerkkinä mainitsin hetki sitten hypoteettisen osatyökykyisen, joka onnistuu kuukaudessa tekemään 10 tuntia työtä ja laskuttaa siitä 12 euroa tunnilta. Tästä 120 euron tulostaan hän maksaa OmaVero-palvelun kautta 52,80 euroa veroa ja ostaa itselleen jotain ekstraa arkeensa 67,20 eurolla.

Hänen ei tarvitse jännittää minkään tuen menettämisen puolesta eikä myöskään kantaa huonoa omaatuntoa pimeänä tehdystä työstä. Nykymallissa, jos hän ilmoittaisi tuloinaan Kelalle 120 €, se ei vähentäisi mitään hänen etuuttaan, mutta mahdollisesti myöhästyttäisi etuuden maksatusta pari viikkoa, kun tulokenttään etuushakemuksessa merkitty nollasta eroava luku käytännössä ohjaa lomakkeen ihmisen käsiteltäväksi hakemusautomaatin sijaan ja käsittelyajat tuntuvat oman kokemukseni mukaan olevan ajoittain epäinhimilliset.

 

Olen kuvannut malliini liittyen videosarjaa YouTubeen

 

Olen myös ehdolla Eduskuntavaaleissa 2019 Piraattipuolueen listoilta, Oulun vaalipiiristä numerolla 78.


Lähteet:

  1. Suomen virallinen tilasto (SVT): Palkkarakenne [verkkojulkaisu]
    ISSN=1799-0076. 2017. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 2.3.2019].
    Saantitapa: http://www.stat.fi/til/pra/2017/pra_2017_2018-09-13_tie_001_fi.html
  2. Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjakotilasto [verkkojulkaisu]
    ISSN=1795-8121. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 2.3.2019].
    Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tjt/index.html
  3. Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne [verkkojulkaisu]
    ISSN=1797-5379. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 2.3.2019]
    Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vaerak/index.html
  4. Suomen virallinen tilasto (SVT): Perheet [verkkojulkaisu]
    ISSN=1798-3215. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 18.3.2019]
    Saantitapa: http://www.stat.fi/til/perh/index.html
  5. Verohallinnon tilastoja: Henkilöasiakkaiden tulot, vähennykset ja verot verovuonna 2017
    [viitattu: 2.3.2019]
    Saantitapa: https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/tilastot/tuloverotilastoja/henkiloasiakkaiden_tuloverotilastoj/henkilöasiakkaiden-tuloverotilastoja-verovuodelta-2017/verohallinnon-tilastoja-henkilöasiakkaiden-tulot-vahennykset-ja-verot-verovuonna-2017/
  6. Verohallinnon tilastoja: Ennakkotietoa henkilöasiakkaiden tuloista, luontoiseduista ja kustannusten korvauksista 2017
    [viitattu: 2.3.2019]
    Saantitapa: https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/tilastot/tuloverotilastoja/henkiloasiakkaiden_tuloverotilastoj/henkilöasiakkaiden-tuloverotilastoja-verovuodelta-2017/ennakkotietoa-henkilöasiakkaiden-tuloista-luontoiseduista-ja-kustannusten-korvauksista-2017/
  7. Kelan tilastollinen vuosikirja 2017 (sähköinen)
    ISSN 1796-5667 [viitattu: 2.3.2017]
    Saantitapa: https://www.kela.fi/tilastojulkaisut_kelan-tilastollinen-vuosikirja
  8. Toimeentulotuen perusosa 2017
    Sosiaali- ja terveysministeriö: Kuntainfo 10/2016 [viitattu 2.3.2019]
    Saantitapa: https://stm.fi/documents/1271139/3514357/Kuntainfo+10_Toimeentulotuen+perusosa+2017.pdf/
  9. Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuluttajahintaindeksi [verkkojulkaisu]
    ISSN=1796-3524. Tammikuu 2019, Kuluttajahintaindeksin painorakenne ja hyödykekori päivitetty vuodelle 2019 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 2.3.2019].
    Saantitapa: https://www.stat.fi/til/khi/2019/01/khi_2019_01_2019-02-19_kat_001_fi.html

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän jockerantanen kuva
Jocke Rantanen

En voi olla kysymättä: Mistä saat rahat tämän maksamiseen?

Käyttäjän AriMartti kuva
Ari-Martti Hopiavuori

Olen työstämässä visualisointia, jota tehdessäni huomasin, että henkilöverotuksen tilastoissa ja kotitalouksien tulonjako tilastoissa sekä veronalaisiin tuloihin että käytettävissä oleviin tuloihin on sisällytetty sosiaalietuuksia, joita tarkoitukseni on perustulolla korvata.

Joudun siis tarkistamaan laskelmiani.

Ihan itse tehtäväksi harjoitukseksi: "jos 44% tuloverosta vähennetään perustulon verran (max. 1100 €), miten se muuttaa tilannetta, jossa jo nykyisin valtaosa kansasta saa muulla tavoin määriteltyä ja harkinnanvaraisesti tuloleikattua sosiaaliturvaa?

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen

"...kustannusneutraalin rahoituspohjan..."

"...rahoituspohjaa, jossa 56% osuus kansasta maksaa 44% kansanosan saaman perustulon omissa tuloveroissaan..."

Ei kuulosta kovinkaan kustannusneutraalilta, jos 56% kansasta joutuu maksamaan enemmän.

Käyttäjän AriMartti kuva
Ari-Martti Hopiavuori

Olen työstämässä visualisointia, jota tehdessäni huomasin, että henkilöverotuksen tilastoissa ja kotitalouksien tulonjako tilastoissa sekä veronalaisiin tuloihin että käytettävissä oleviin tuloihin on sisällytetty sosiaalietuuksia, joita tarkoitukseni on perustulolla korvata.

Joudun siis tarkistamaan laskelmiani.

Ihan itse tehtäväksi harjoitukseksi: "jos 44% tuloverosta vähennetään perustulon verran (max. 1100 €), miten se muuttaa tilannetta, jossa jo nykyisin valtaosa kansasta saa muulla tavoin määriteltyä ja harkinnanvaraisesti tuloleikattua sosiaaliturvaa?

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen

"Tällä tavoin laskien perustulon määrä aikuiselle ihmiselle olisi 1100 euroa kuukaudessa"

Kannatan malliasi. Tuolla summalla elelee varsin mukavasti Latviassa.

Käyttäjän AriMartti kuva
Ari-Martti Hopiavuori

Tietääkseni pysyvästi ulkomailla asuva ei ole Suomen sosiaaliturvan piirissä.

Toimituksen poiminnat